Plasmapallo

Plasmapallo on yleensä neonilla (tai xenonilla, argonilla tai kryptonilla — jalokaasulla) täytetty lasinen pallo. Keskellä palloa on korkeäjännitteinen elektrodi. Elektrodista purkautuu plasmafilamentteja eli salamoita pintaa kohti. Elektrodin jännite on yleensä n. 2—5 kV, ja sen taajuus on n. 35 kHz.

Plasmalampun keksi Nikola Tesla, jonka keksinnöt ovat lähes jokaisessa autossakin.

Plasmapalloon voit koskea turvallisesti. Kun kosket siihen, sormeen tulee sähköfilamentti, koska vartalo polaroituu helpommin kuin ilma (eristemateriaali). Sähkö pyrkii menemään helpointa reittiä.

Plasma mainitaan usein aineen neljäntenä olomuotona. Plasmassa elektronit eli varauksen kuljettajat ovat erillään ytimistä, ne ovat siis vapaita.

Kokeile

  • Koske plasmapalloon
  • Laita alumiinifolio lampun päälle. Voit saada pienen tällin. Miksi?
  • Laita energiansäästölamppu plasmapallon lähelle. Mitä tapahtuu? Miksi?
  • Laita loisteputki plasmapallon lähelle. Mitä tapahtuu? Miksi?
  • Laita pieni LED-valo plasmapallon lähelle. Mitä tapahtuu? Miksi?
  • Liikuta sormia plasmapallon päällä. Mitä tapahtuu?
  • Aseta pieni kolikko plasmapallon päälle. Laita sormesi kolikon lähelle. Näetkö kipinän? Kokeile sormen sijasta laittaa toinen kolikko edellisen lähelle.
  • Kokeile, saatko kipinän kulkemaan paperinpalan läpi.
  • Yritä saada ainoastaan yksi pystysuora filamentti säilymään plasmapallossa. Saatko vaakasuoran?

Tehtäviä

  • Miksi lampun sisällä on jalokaasua? Mitä ihmeellistä jalokaasuissa on?
  • Mikä on sähkökenttä? Näetkö kenttäviivoja?
  • Millä jalokaasuseoksella saat vihreän plasmapallon?
  • Kuinka yleinen olomuoto plasma on maapallolla? Entä maailmankaikkeudessa?
  • Mikä on fluoresenssi?